Viher- ja puurakentamisella kohti hiilineutraalimpaa matkailua

11.11.2020

Pohjois-Suomen viher- ja
matkailualan yritystreffit 28.10.2020 Kittilän Levillä toivat
yhteen viher- ja matkailualan yrityksiä. Alat pohtivat yhdessä keinoja, joilla
matkailukeskuksien kannattaa reagoida asiakkaittensa kasvavaan
ympäristötietoisuuteen. Puu- ja viherrakentamista kehittämällä alue ottaa
harppauksen kohti hiilineutraalimpaa matkailua.

Monivuotiset puuvartiset kasvit ja puurakenteet sitovat ilmakehän
hiiltä vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi. Kun tähän vielä yhdistetään kiertotalous,
koko matkailukeskuksen hiilensidonta nousee uudelle tasolle. Kiertotaloudesta
konkreettisena esimerkkinä on paikallisen rakennusjätepuun hyödyntäminen.

– Rakennusjätepuusta saadaan pyrolyysi-menetelmän avulla biohiiltä, joka toimii
kasvualustaan sekoitettuna hiili-, vesi- ja ravinnevarastona. Pyrolyysissä
puuta poltetaan korkeissa lämpötiloissa ja hapettomissa olosuhteissa. Biohiili
nopeuttaa esimerkiksi karujen laskettelurinteiden kasvittamista, mikä on tärkeä
keino eroosion hillitsemisessä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marja
Uusitalo
.

Pihapiirit kuntoon kerralla

Voimakkaasti kasvanut matkailu on lisännyt tarvetta pitää
huolta matkailukeskusten lähiympäristöstä. Matkailun viherrakentaminen nousee
entistä tärkeämpään asemaan, kun kesämatkailukautta vahvistetaan.
Viherrakentaminen tuo myös luonnonläheisyyttä ja viihtyisyyttä kylä- ja
katukuvaan sekä nostaa rakentamisen laatutasoa.

Tämä on ymmärretty esimerkiksi Levillä, jossa 40 prosenttia
kävijöistä toivotaan tulevaisuudessa käyttävän alueen palveluja sulan maan
aikana. Siksi alueelle on laadittu rakentamisen laatukäsikirja, jossa annetaan
matkailuyrityksille viherrakentamisohjeita esimerkiksi kuntan käytöstä.

Toimintatavat muuttuvat hitaasti, sillä pienillä
matkailuyrityksillä on täysi työ selvitä kiireisistä matkailusesongeista. Niinpä
rakennus- ja viheralan yritysten kannattaisi rakentaa yhteisiä arvoketjuja ja tarjota
palvelupaketteja istutuksista, ympäristörakenteista ja rakennuksista
matkailuyrittäjien uusia hankintoja helpottamaan.

Tieto leviää pohjoisen koristekasveista ja niiden tuottajista

Matkailukeskusten viherrakentaminen jakautuu kahteen osaan:
perinteiseen viherrakentamiseen ja ennallistamiseen. Rakennettujen alueiden,
kuten loma-asuntojen pihapiirien viherryttämisessä käytetään sekä luonnon- että
koristekasveja. Rakentamisessa vaurioituneita tai käytössä kuluneita
lähiluontoalueita sen sijaan ennallistetaan vain luonnonkasveilla. Tunturiniittyjen
lajistolle on siis tarvetta esimerkiksi laskettelurinteiden maisemoinnissa.

Pohjois-Suomen taimistot tuottavat pohjoisen äärevissä
olosuhteissa kestäviä monivuotisia kasveja molempiin tarpeisiin. Lajivalikoima
on laajentunut tuntuvasti kasvimateriaalin aktiivisen kartoittamisen ja
testauksen ansiosta.

Luken vetämä kolmivuotinen Taimistopohjoinen-hanke on
jatkanut tätä pitkäjänteistä työtä tuomalla markkinoille uusia kasvilajeja.
Hankkeen aikana on myös käynnistetty tunturialueiden niittykasvien siementuotanto
Ammattiopisto Lappian Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa Tervolassa.

– Parannamme hankkeessa pohjoisten luonnonkasvien saatavuutta myös tiivistämällä
taimistojen yhteistyötä. Sen avulla pohjoisen pienet taimitarhat pystyvät tulevaisuudessa
tuottamaan yhä enemmän kestäviä kasveja myös matkailun
viherrakentamiskohteisiin. Loppuvuodesta valmistuva sähköinen taimipörssi on
yksi tulos tästä taimistojen yhteistyöstä, Uusitalo kertoo. Sähköisestä
taimipörssistä matkailuyrittäjä löytää helposti alueella tuotettuja kasveja ja
taimistoja omiin tarpeisiinsa.

Yritystreffit toteutettiin lokakuun lopulla Levillä Taimistopohjoinen-hankkeen päätösseminaarina. Hanketta
rahoitetaan EU:n EAKR-ohjelmasta.

Lisätietoja:

Tutkija, Taimistopohjoinen-hankkeen projektipäällikkö Marja Uusitalo, Luke,
puh. 029 532 6623, marja.uusitalo@luke.fi

https://www.luke.fi/projektit/taimistopohjoinen/